Toivo. Viisi kirjoitusharjoitusta.
Erään kerran eksyin hillasuolla perinpohjaisesti. Päättelin, että kompassi on seonnut, koska en löytänyt metsänreunaa sieltä, missä arvelin sen olevan. Ahdistusta syvensi se, että olin houkutellut kuusi- ja yhdeksänvuotiaat pojat mukaan. Kilometrikaupalla pehmeäpohjaista ryteikköä, sääskiä, hiki.
Juttelin pojille niitä näitä, hoksautin pajujen, koivujen ja männynrääpäleiden kummallisia piirteitä. Tuntui siltä, että kannattelen heitä puheella. Ihmeesti he jaksoivatkin hiertävistä saappaista ja kasvoille räpsivistä risuista huolimatta.
Lopulta päädyimme metsään ja metsätielle. Mihin suuntaan? En osannut sanoa. Teki mieli huutaa pelosta, mutta poikien vuoksi en huutanut. Olimme olleet eksyksissä jo tunteja. Vesi ja eväät olivat loppuneet aikoja sitten.
Toivo antaa voimia
Sitten kuulimme moottorin äänen. Mönkijä! Helpotuksen huokaus. Jalat tuntuivat keveiltä, nauratti, väsymys oli poissa. Ystävällinen mies kuljetti pojat autolle, minä kävelin perässä.
Toivo on kuin mönkijän pärinä ja punainen keula metsätien mutkassa. Löydämme autolle, pääsemme vielä kotiin. Viis hilloista, niitä ei kukaan kysele.
Toivo antaa sairauden kanssa kamppailevalle voimia ja näkymää tulevaan. Se ei tähtää virheettömään terveyteen, vaan sopivan kokoinen hyvä olo riittää tavoitteeksi. Tavoitteet tulevat tosiksi haave haaveelta ja unelma unelmalta. Toipuvan ihmisen ajattelu muuttuu vähitellen myönteisemmäksi, kun hän huomaa, että hyviä asioita voi tapahtua. Kohta hän uskaltaa jo haluta onnistumista.
Sairaus horjuttaa luottamusta kuin eksyminen hillasuolla. Vastuu lapsista ja heidän kannatteleminen söi jäljella olevia voimia. Toivo syntyi avuliaan mönkijäkuskin myötä ja vahvistui, kun aloin tunnistaa maisemia. Kohta näin ruskean automme. Pojat odottivat jo siellä ja juttelivat kaikessa rauhassa. Ehkä en koskaan enää lähde hillasuolle, mutta ei minun tarvitsekaan.
Toivo pitää ihmistä hengissä ja tukee toipumista. Toivo siitä, että paranee. Toivo, että kivut vähenevät. Toivo, että pääsee omaan kotiin. Toivo, että saa sopivan harjoittelupaikan. Toivo, että saa levätä.
Kirjoitusharjoitukset
1. Mitä sinä toivot? Kirjoita listaan 30 toivetta. Mieti pieniä ja isoja toiveita. 2. Mitkä toiveet ovat toteutuneet? 3. Mitä teit itse, jotta toiveesi toteutuivat? 4. Mitä olet valmis tekemään / haluat tehdä, jotta toiveesi toteutuvat? 5. Kuka auttaa sinua saavuttamaan toiveesi?
–
Toipumisorientaatio kiinnittää huomion siihen, kuinka ihminen tulee toimeen ja selviytyy psyykkisistä ongelmista huolimatta eikä siis tavoitella tilannetta ennen ongelmien ilmaantumista. Toivo on yksi toipumisorientaation perusta.