Kirjoittaminen hoitaa. Sitä on tutkittu. Terapeuttisen kirjoittamisen teoriataustaa.

Kirjoittamisen terapeuttisuus on todettu kymmenien vuosien aikana.Piirros:KaisuHeikkilä

Kirjoittaminen hoitaa, luvataan kirjallisuusterapiassa,.

Millä tavalla kirjoittaminen hoitaa, mikä kirjoittamisessa auttaa?

Tämän kirjoituksen pohjana on laaja suomenkielinen teos Terapeuttinen kirjoittaminen (toim. Juhani Ihanus, Basam Books 2022).

Kerron aluksi ilmaisevan eli terapeuttisen kirjoittamisen fyysisistä vaikutuksista

• Amerikkalainen psykologi JW Pennebaker on tehnyt useita tutkimuksia kirjoittamisen vaikutusta opiskelijoiden terveydentilaan, mittarinaan mm. fysiologiset muutokset ja vastaanottokäynnit.

• Smyth kollegoineen tutki, miten stressaavista kokemuksista kirjoittaminen vaikuttaa astman ja nivelreuman oireiden ilmenemiseen.

• Stanton kollegoineen tutki ilmaisevan kirjoittamisen vaikutusta rintasyöpäpotilaiden terveydentilaan.

• Johanna Holopainen teki kirjallisuuskatsauksen ekspressiivisen kirjoittamisen käyttämisestä rintasyöpäpotilailla.

Kaikkien yllä mainittujen tutkimusten tulokset osoittivat, että ilmaiseva kirjoittaminen paransi osallistujien koettua hyvinvointia ja terveydentilaa ainakin jossakin määrin.

Psykologian professori Joshua Smyth analysoi 13:a ilmaisevan kirjoittamisen tutkimusta. Tutkimuksiin osallistuvat olivat kirjoittaneet senhetkisestä traumasta tai menneestä traumasta. Smythin analyysin tuloksia oli, että tunnepitoinen ilmaiseva kirjoittaminen parantaa terveyttä, lisää psykologista hyvinvointia sekä fysiologista ja yleistä toimintakykyä.

Saksalainen tutkija Carolin Mogk ryhmineen analysoi 30:a tutkimusta, joissa tutkittiin ilmaisevan kirjoittamisen terveysvaikutuksia. He eivät löytäneeet kovin suuria vaikutuksia, mutta totesivat, että kirjoittajat pitäisi ohjeistaa taoilla, jotka lisäävät itsesäätelyä ja selviytymistä sekä toimintakykyä ja muiden auttamista.

Millainen fysiologinen tausta muutoksilla on?

Tiivistetysti kerrottuna ilmaiseva kirjoittaminen muuttaa ihmisen tunteita, emootioita. Tämä puolestaan muuttaa kehon hermojärjestelmän ja immuunisysteemin toimintaa sekä kokemusta elämästä. Emootiot ja fysiologia ovat sidoksissa toisiinsa ja mukaan liittyvät myös ihmissuhteet  (bio-psyko-sosiaalinen malli).

“Kun traumaattista tapahtumaa ei ole sulatettu tarpeeksi, elimistö tulkitsee harmittomat tapahtumat uhaksi. Kun traumaattinen tapahtuma ilmaistaan kirjoittamalla, tapahtuman psykososiaalinen konteksti muuttuu ja ihmisen immuunivaste muuttuu terveyttä vahvistavaksi.” (Terhikki Linnainmaan tekstiä mukaillen em. teoksesta)

Lepore tutkimusryhmineen esitti, että ilmaisevan kirjoittamisen vaikutus välittyy myös itsesäätelyn kautta: tunteita säätelevät huomion kiinnittäminen, tottuminen ja tiedollinen uudelleen järjestäminen. He totesivat, että on kirjoittaessa on tärkeää integroida tunteet traumaan liittyviin ajatuksiin, eikä pelkästään velloa tunteissa. Parhaimmillaan ilmaiseva kirjoittaminen johtaakin emotionaaliseen ja kognitiiviseen selkeyteen.

Muutama tutkimus emotionaalisen kirjoittamisen psyykkisistä vaikutuksista

Ullrich ja Lutgendorf tutkivat, kuinka päiväkirjan kirjoittaminen auttaa ymmärtämään traumaa. Heidän mukaansa päiväkirjan kirjoittamisessa hoitavinta on, että tapahtumista kirjoittaessa otetaan mukaan myös tunteet. Tällä tavoin kirjoittaessaan ihminen liittää tapahtuneen osaksi omaa kertomustaan ja näkee sen merkityksen. Vakavien traumojen kohdalla tutkimus suosittaa työskentelyä terapeutin kanssa. 

Syöpäpotilaiden terapeuttista kirjoittamista tutkinut Gillie Bolton totesi, että kirjoittaminen on potilaiden mielestä tapa ilmaista asioita, joista ei voi puhua. Kirjoittaminen jäsensi sekavia tunteita, oli helpottavaa ja puhdistavaa.

Entä onnellisista asioista kirjoittaminen?

Onnellisten asioiden käsittelyä kirjoittamalla on tutkinut positiivisen psykologian pioneeri , kalifornialainen Sonja Lyubomirsky. Hän ja tutkimusryhmä selvittivät sekä traumaattisista asioista että onnellisista kokemuksista kirjoittamista.

He totesivat (odotusten mukaan), että traumaattisesta kokemuksesta kirjoittaminen (ja puhuminen) auttoi ihmistä siirtymään elämässä eteenpäin.

Onnellisimman kokemuksen suhteen saatiin kolmenlaisia tuloksia:

He, jotka ajattelivat itsekseen elämänsä onnellisinta kokemusta, raportoivat tyytyväisyyttä. 

Puolestaan he, jotka kirjoittivat ja puhuivat onnellisimmasta kokemuksesta, eivät olleet yhtä tyytyväisiä. Kolmas osallistujaryhmä sai tehtäväkseen kirjoittaa onnellisesta tapahtumasta analyyttisellä tavalla. Heidän hyvinvointinsa ja fyysinen terveytensä ei parantunut.

tutkijat totesivat, että onnellisimpia kokemuksia ei kannata analysoida, vaan muistella ja nauttia niiden olemassaolosta (oma tulkintani).

Mitä tutkimukset siis sanovat terapeuttisesta kirjoittamisesta?

Terapeuttinen, ilmaiseva kirjoittaminen voi lisätä psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. 

Vakavissa traumakokemuksissa omatoiminen kirjoittaminen ei riitä, vaan ihmisen on hyvä hakeutua yhteyteen psykoterapeutin kanssa.

Tästä pääset tutustumaan kirjaani Herkkäkorvainen tyttö, jossa on terapeuttisia satuja aikuisille ja lapsille. Kirjoitin omat kipeät kokemukseni saduiksi. Se auttoi.